Helsingin Sanomissa 7.4. ilmestynyt Karla Kempaksen uutisartikkeli Väestö kasautuu harvoihin saarekkeisiin  oli herättävää luettavaa aamukahvipöydässä varsinkin kouvolalaisesta näkökulmasta. Väestönmuutoksemme vuosina 2015 – 2017 on ollut -2 128 – selkeästi miinusmerkkisin koko Suomen isoista kaupungeista.


On kumma, että vaikka tutkimusten mukaan Kouvolassa asuu tyytyväisiä asukkaita ja kaupunkimme on Suomen turvallisin, asukasvirta suuntautuu meistä poispäin.

Nyt olisi tarpeen selvittää, mihin ja mistä syistä on muutettu muualle. Onko taustalla opiskelemaan lähtö, työpaikan vaihtuminen, kyllästyminen ilmapiiriin vai mikä? Tämä voitaisiin selvittää pois muuttaneille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Vastaamisen tulee olla nopeaa ja yksinkertaista.
Julkisuudessa on väestönkehityksestä aina vain plus- tai miinusmerkkisiä lukuja, mutta niiden sisältö olisi tarpeen avata – meille kaikille. Olisi tärkeää tietää, onko lähtijöissä iso joukko esim. opiskelijoita, joiden on nykyisin lähes välttämätöntä vaihtaa virallisestikin kotikuntansa opiskelun ajaksi, sillä muuten ei voi hyödyntää esim. opiskelupaikkakunnan julkisia. terveyspalveluja. Jos puhumme vain, että taas lähti niin ja niin paljon väkeä pois, vääristämme kokonaiskuvaa ja annamme niin itsellemme kuin ulkopuolisillekin vääränlaisen käsityksen Kouvolan muuttotappiosta.
Kyselyistä saamamme tieto on tärkeää myös siksi, että siten tiedämme, millaisiin asioihin meidän tulee kaupunkina – ja myös laajemmin ajateltuna koko Kymenlaaksona – panostaa. Pääkaupunkiseudun kupeessa eläminen on taitolaji.