Opetusministeriön työryhmä esittää raportissaan ylioppilaskokeiden käyttämistä ikään kuin korkeakoulujen pääsykokeina. Myös ammatilliselta puolelta valmistuvien ohjaamista yo-kokeiden suorittamiseen suunnitellaan.
Ehdotukseen liittyy monta muttaa: Miten kävisi yo-tutkinnon pedagogisen kehittämisen, jos oppiaineiden kokeiden pitäisi olla samalla pääsykokeita? Sanelisivatko korkeakoulut, millaisia kokeita tarvitaan? Nykyinen yo-tutkinto kaivannee pian päivitystä, koska se perustuu yksin tehtäviin, erillisten oppiaineiden kokeisiin ja ulkomuistin varassa olevaan tietoon, mikä ei ole kovin hyvin sopusoinnussa lukion pedagogisten painotusten kanssa. Esityksestä saa kuvan, että “pääsykokeet” olisivat edelleen oppiainekokeita.
Ammattiopistoissa opiskellaan ammattitaitoa tukevia ja jatko-opintokelpoisuuden takaavia yleisaineita, kuten äidinkieltä ja viestintää. On erittäin tärkeää, että näistä opinnoista kannetaan tulevaisuudessa hyvää huolta. Tällä hetkellä tilanne on huono ja epätasa-arvoinen säästöistä johtuvan suuren vaihtelun vuoksi. Ammatilliselta puolelta on oltava vastedeskin samat mahdollisuudet edetä korkeakouluopintoihin kuin yleissivistävältä puolelta – ilman ylioppilaskokeitakin.
Maassamme suunnitellaan lukion ja ammatillisen puolen opintoja ja tutkintoja aivan omina saarekkeinaan, vaikka on kyse samojen ikäluokkien nuorista, jotka hakevat myös samoja jatko-opintopaikkoja. Tämä on mielestäni voimavarojen hukkaamista. On kannettava yhdessä huolta koko nuorison sivistyksestä.
Yhteistyötä toisen ja kolmannen asteen välillä kannattaisi myös tiivistää. Toisella asteella pitäisi voida tutustua korkeakouluopintoihin työryhmän esittämin avoimin kurssein, joiden suorittaminen voisi myös toimia pääsykokeena korkeakouluun. Soveltuuskokeitakin tarvitaan kuitenkin vielä monille aloille.